No contact päivä päivältä: tällaisia ensikuukaudet usein ovat

Kenestäkään ei pääse yli tietyn aikataulun mukaan, ja ihmiset eroavat toisistaan paljon.¹ Jotkin asiat toistuvat kuitenkin niin usein, että niistä on hyvä tietää etukäteen. Alla olevat vaiheet kuvaavat sitä, mitä ihmiset yleisesti kertovat. Ne eivät ole kliininen aikajana, ja sinun viikkosi voivat näyttää erilaisilta. Kun tutkimuksella on asiaan sanottavaa, se on linkitetty.

Päivät 1–3: ensimmäiset päivät ovat usein vaikeimpia

Halu lähettää viesti on yleensä nyt voimakkaimmillaan. Nämä ensimmäiset päivät ovat raskaita: puhelin on aina käden ulottuvilla, eikä tyhjää tilaa täytä vielä juuri mikään muu. Tunteet myös heittelevät yleensä eniten heti eron jälkeen.²

Mikä yleensä auttaa: kaikki, mikä saa sinut pysähtymään hetkeksi ennen kuin lähetät hänelle viestin. Mykistä hänen julkaisunsa, siirrä keskustelu pois näkyvistä ja kirjoita, mitä haluat sanoa, paikkaan, josta sitä ei voi lähettää.

Päivät 4–14: päivät helpottuvat, illat ovat yhä vaikeita

Alat selvitä yhä suuremmasta osasta päivää ajattelematta häntä. Illat ovat vaikeampia: tekemistä on vähemmän, ja kannat mukanasi kokonaisen päivän verran asioita, jotka olisit halunnut kertoa hänelle.

Mikä yleensä auttaa: kirjoita syysi yhteydenpidon lopettamiseen ylös, kun ajatukset ovat selkeinä, ja lue ne uudelleen, kun tekee mieli ottaa yhteyttä.

Päivät 15–30: sattuu vähemmän, ja juuri silloin epäilys hiipii mukaan

Mieleen tulee ajatus: ei se ollut niin paha. Muisti pehmentää pahimmat kohdat ensimmäisinä. Usein juuri silloin yhteydenotto alkaa tuntua harmittomalta. Se ei tapahdu kriisin keskellä vaan tavallisena iltana, kun yksi viesti ei tunnu muuttavan mitään.

On hyvä tietää, mitä yhteydenpito yleensä tekee. Kuukauden mittaisessa tutkimuksessa nuorilta aikuisilta kysyttiin eron jälkeen heidän tunteistaan satunnaisina hetkinä, ja yhteydenpito exään liittyi siihen, että rakkaus ja suru hälvenivät hitaammin.²

Mikä yleensä auttaa: lue uudelleen, mitä kirjoitit alussa. Silloin näit syysi selvemmin.

Päivät 31–90: hän ei ole enää ensimmäinen ajatuksesi

Jotain tapahtuu, ja huomaat, ettet tarttunut puhelimeen kertoaksesi siitä hänelle. Muistot säilyvät, mutta ne eivät satu enää yhtä paljon. Huono päivä tai kaksi ei tarkoita, että menisit taaksepäin.

Tutkimus tukee sitä, kuinka eri tavoin tämä jakso voi sujua eri ihmisillä. Tutkimuksessa, jossa seurattiin eron jälkeen 30 viikon ajan 87 nuorta naista, yli 4 kymmenestä pysyi koko ajan melko vakaana, neljännes toipui nopeasti ja noin viidennes toipui hitaasti.¹

Mikä yleensä auttaa: jos hänen kuvansa tai vanha keskustelunne vetävät sinua yhä takaisin, laita ne hetkeksi pois näkyvistä.

Päivästä 91 eteenpäin: elämä ilman yhteydenpitoa alkaa tuntua normaalilta

Muutaman kuukauden jälkeen ajattelet yhteydenottoa yhä harvemmin. Laajassa saksalaisia nuoria koskeneessa tutkimuksessa eron jälkeinen itsetunnon notkahdus oli kadonnut vuoden kuluessa, olipa nuori löytänyt uuden kumppanin tai ei.³ Tutkimuksessa, jossa nuoria aikuisia seurattiin 20-vuotiaasta 28-vuotiaaksi, se, kuinka järkyttynyt joku oli erosta 20-vuotiaana, ei ennustanut, miten hän voi 28-vuotiaana. Ne, joilla oli silloin ollut vaikeampaa, osoittivat myöhemmin yleensä enemmän parisuhdetaitoja.⁴

Mikä yleensä auttaa: käytä sovellusta, kun siitä on apua. Sen voi hyvin unohtaa hetkeksi.

Merkkipaalupäivät

nocnt merkitsee päivät 3, 7, 14, 30, 60, 90, 180 ja 365. Ne ovat hetkiä, jotka voi pysähtyä huomaamaan, eivät takarajoja. Mikään tutkimus ei ole löytänyt päivien määrää, joka toimisi kaikille. Lisää aiheesta: no contact -sääntö.

Jos olo ei helpotu

Joillekuille se pysyy vaikeana kuukausia. Edellä mainitussa 30 viikon tutkimuksessa noin 1 kymmenestä voi huonosti koko ajan, ja eron vatvominen yhä uudelleen oli yleisempää niillä, jotka toipuivat hitaasti tai eivät lainkaan.¹ Joillekuille, etenkin nuoremmille, ero on masennuksen alku.⁵

Jos alakulo, univaikeudet tai tunne, ettet selviä arjesta, jatkuu viikkoja, puhu lääkärin tai terapeutin kanssa. Jos olet kriisissä tai ajattelet itsesi vahingoittamista, soita tai lähetä tekstiviesti numeroon 988 Yhdysvalloissa tai etsi oman maasi auttava puhelin osoitteesta findahelpline.com.

Lähteet

1. Verhallen, A. M., Alonso-Martínez, S., Renken, R. J., Marsman, J.-B. C., & ter Horst, G. J. (2022). Depressive symptom trajectory following romantic relationship breakup and effects of rumination, neuroticism and cognitive control. Stress and Health, 38(4), 653–665. doi.org/10.1002/smi.3123. 87 hollantilaista naista, iältään 18–34, arvioitiin kahden viikon välein 30 viikon ajan. ↩ ↩² ↩³

2. Sbarra, D. A., & Emery, R. E. (2005). The emotional sequelae of nonmarital relationship dissolution: Analysis of change and intraindividual variability over time. Personal Relationships, 12(2), 213–232. doi.org/10.1111/j.1350-4126.2005.00112.x. 58 nuorta aikuista 28 päivän ajan; korrelaatiotutkimus. ↩ ↩²

3. Luciano, E. C., & Orth, U. (2017). Transitions in romantic relationships and development of self-esteem. Journal of Personality and Social Psychology, 112(2), 307–328. doi.org/10.1037/pspp0000109. 9 069 nuorta kolmesta saksalaisesta kohortista. ↩

4. Shulman, S., & Yonatan-Leus, R. (2024). The longitudinal correlates of breakup distress in early young adulthood: Future distress and future benefits. Journal of Social and Personal Relationships, 41(10), 3008–3030. doi.org/10.1177/02654075241260358. 124 nuorta aikuista, seuranta 20-vuotiaasta 28-vuotiaaksi. ↩

5. Monroe, S. M., Rohde, P., Seeley, J. R., & Lewinsohn, P. M. (1999). Life events and depression in adolescence: Relationship loss as a prospective risk factor for first onset of major depressive disorder. Journal of Abnormal Psychology, 108(4), 606–614. doi.org/10.1037/0021-843X.108.4.606. ↩